perjantai 22. lokakuuta 2021

Isoäidinneliöitä ja fair isleä

 

Puolisentoista vuotta sitten tein muutaman isoäidinneliön ihan vaan siksi, että osui omista lankavarastoista silmään muutama houkuttelevan värinen lankakerä ja himotti suuresti virkata niistä jotain. Neliöistä muodostui sukan resorit fair isle - tyyppisiin sukkiin. Kantapää on pidennetty, mikä ei kuitenkaan loppuviimeksi ollut kovin esteettinen, tai edes erityisen mukavan tuntuinen ratkaisu. No, tulipa sekin kokeiltua kirjoneuleessa. Aikaisemmin tein vastaavanlaisen 4-säikeisistä langoista kutomiini raitasukkiin, niissä se onnistui paremmin, koska koko kantapää oli samaa väriä ja ainaoikeinneuletta.


 

 

 

Nämä on tehty Nallen paksuisista langoista, suurimmalta osin Nallea ja Nalle Taikaa. Yksiväriset nurjalla neulotut tehosteraidat on pääasiassa Maijaa, samoin sinisävyinen pätkävärjätty, jolla osa kuvioista on tehty.

Poimin virkatusta resorista 40 + 40 silmukkaa pyöröpuikoille ja kavensin jokaisen nurjaraidan jälkeen 2 + 2 silmukkaa, kunnes nilkan kohdalla oli 34s + 34s. Kantalapussa lisäsin joka 5. kerroksella silmukan alkuun ja loppuun. Kiilakavennuksissa kavensin vielä lisää, että sukista tuli paremmin jalkaan istuvat. Tykkään hyvin istuvista, melko tiukoista sukista. Löysät menee saappaissa ruttuun, eikä ne mun mielestä näytäkään kovin hyvältä. 


Hidasta on tämä käsin neulominen, kun ei voi kerrallaan tehdä kuin muutaman sentin. Menee yläkropan ja kaulan lihakset niin juntturaan, että kädet puutuu ja karmea, monta päivää kestävä megamigreeni iskee. Mulla olisi tavoitteena virittää keväällä hankkimani paksulankaneuluri käyttökuntoon ja tehdä sillä sukkien kanssa samaa sarjaa oleva villatakki. Tulee samalla opeteltua kirjoneuleen teko koneella manuaalisesti, ilman reikäkorttia. Nyt käytössä olevalla ohutlanka Brotherilla ei onnistu, koska A) sen kirjoneuleeseen tarvittava ohjausnauha on jumissa ja B) se tuppaa pudottamaan silmukoita tällä langanpaksuudella. Noita sukissa olevia nurjaraitoja en yksitasokoneella pysty tekemään, mutta keksin siihen sitten jotain muuta. 

Osa kuvioista on omasta päästä, osa Pinterestistä kopsattuja. Ja taas kerran, sukat ovat tarkoituksella erilaiset: kahden samanlaisen sukan kutominen on ajatuksena mahdottomuus. Suhtaudun suurella kunnioituksella ihmisiin, jotka kykenevät toistamaan samaa moneen kertaan. Mun aivot ilmoittaa toistoa yrittäessäni, että "hei, tää on jo niin nähty, keksi jotain uutta ja mielenkiintoista niin mekin ollaan taas mukana. Nyt ei onnistu."


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti