Parittomat

Tulipahan vihdoinkin leikattua pahvista sukkaplokit,
kun ei olisi kirjominen onnistunut ilman niitä. 

Iski kauhea himo aloittaa joku pintaneuletyö, vaikka tiedän kokemuksesta, että moinen pitsinnyplääminen ei todellakaan ole mun juttu. Siinähän pitäisi malttaa seurata ohjeita ja herra paratkoon, neuloa samalla värillä koko halvatun sukka.

Ohjeahdistus poistui sillä, että valitsin niin helpon pitsin, ettei sen vuoksi tarvinnut juurikaan ohjetta tuijotella (Novita pitsi-villasukat) . Väripula ratkesi liukuvärjätyllä langalla, mulla oli jo muutaman kuukauden ollut Vikingin Nordlysiä odottamassa inspiraatiota.

Alkuperäinen ajatus oli tehdä ihan vaan pitsineulesukat. Mutta enhän mä voinut niitä sellaisiksi jättää. Kun on tottunut tekemään töitä, joissa on useampaa väriä ja toisinaan myös muita koristeita,  yhdellä langalla tehty työ tuntui keskeneräiseltä ja tylsältä, joten...

... eipä siinä sitten auttanut muu kuin opetella kirjomaan. YouTube auki ja videot pyörimään. Sen verran hauskaa oli, että sukat saivat kaverikseen myös kämmekkäät. Kämmekkäissä annoin homman lähteä ns. lapasesta. Sekä värien että räpellysten suhteen. Muutenkin oon sitä mieltä, että mieluummin enemmän kuin paljon. Ja että määrä korvaa ehdottomasti laadun.

Nordlysin väriraportti on niin pitkä, että näistä tuli pakostakin erittäin eripariset, mikä oli kyllä tarkoituskin.  Lanka on fingering-paksuista ja yksisäikeistä, eli melko nöyhtäisää neulottavaa. Kirjontaan ei mikään ihan ykkösvaihtoehto, koska ne nöyhtät tuppaa takkuuntumaan niin, ettei purkaminen ole vaihtoehto. Mutta kukapa sitä nyt virheitä tekisi..

Nyt mulla olis tossa muutama kera kyseistä lankaa (sekä Kunstgarnin vastaavaa) odottamassa, että pääsisin työstämään seuraavaa ideaa. Oi miksi vuorokaudessa on vain 24h, ihmisen on nukuttava 8h ja käytävä töissä toiset 8h?

Flambeerattuja kyhmyjoutsenia

Ei mennyt taaskaan ihan niinku kuvittelin. Aloitin tekemään kitarakuvioituja hippisukkia, mutta päädyin pitkäkaulaisten viulujen ja oudonmuotoisten bassojen kautta liekitettyihin joutseniin. No, ens kerralla sitten parempia kitaroita. Noihin kiekuroihin ja yksittäisiin liekkeihin olen ihan tyytyväinen, ja liekeistä sainkin jo uuden idean. Menee kilsan pituiselle listalle "Toistaiseksi toteutumattomia neuleideoita".

Ideana oli vaihtaa pohjaväriä niin, että se tummenisi asteittain, mutta värien valinta saati vaihto ei mennyt ihan nappiin. Jäin jotenkin jumiin syklaamiin ja vaihto viininpunaiseen jäi ihan liian viimetinkaan. Tästä värinvaihdostakin sain uuden idiksen, jonka saatan toteuttaa yllämainitun liekki-idean kanssa. Lista se kun pitenee..

Lankana näissä on käytetty 7 Veljestä. Raitalanka on Naistenpankkia ja pohjalla kolmea eri väriä: violettia Eeroa sekä syklaamia ja viininpunaista normiveikkaa. Lankojen nimiasiasta virheeseen maailmassa eli miksiköhän muuten sukkalangat nimetään niin usein miesten mukaan? Tiedän kyllä, että Novita nimeää noita lankoja seitsemän veljeksen mukaan, mutta sitten on nää Laurit ja Villet, jotka eivät ole Novitan lankoja. Tätä oon muutenkin ihmetellyt, että pakkoko millekään asialle (tai eläimellekään sen puoleen) on  antaa puhkikuluneita, läpeensä tylsiä ihmisen nimiä?

Aina ei vaan ehdi..

Edit. 10.9.19 klo 10:57 Korjattu paria kuvatekstiä.

Viimeisen vuoden aikana valmistuneita.

..päivittää blogia. Käsitöitä on kyllä tehty lähes vimmaisesti, laskeskelin että olen neulonut kuluneen vuoden aikana noin 30 sukat ja 6 lapaset. Mulle ihan hyvä saavutus ottaen huomioon, että aikaa vievät myös päivätyö, heppatalli ja useita kertoja viikossa piinaava krooninen migreeni.

Ekoja karusellejä. 

Yllämainittujen valmiiksisaatettujen projektien lisäksi on ollut tekeillä muutama iisakinkirkko, jotka eivät näytä valmistuvan millään: pari neulepuseroa, yksi jakku ja yksi huivi. Syy keskenjäämiseen on useimmiten design angst, jonka aiheuttaa se etten osaa tehdä mitään ohjeen mukaan. Lähden sooloilemaan ja jossain vaiheessa huomaan että nyt ei oikein toimi tämä oma ratkaisu. Pitäisi purkaa ja purkaminenhan on syvältä. Niin syvältä, ettei edes puikolla yletä. Purkutuomion saaneet odottelevat vuoroaan joskus vuoden, parikin ennen kuin löydän tarpeeksi henkistä kanttia tarttua toimeen.

Innostuin keväällä reilu vuosi sitten Kati Koiton suunnittelemasta Hipsulaisen karuselli -sukkamallista. Siinä ei nimittäin tarvitse tehdä erillistä kantapäätä lainkaan, koska sukka aloitetaan kantapäästä. Nerokasta! (Ohje löytyy mm. Ravelrystä ja on ilmainen). Sukka on bumerangin mallinen, mutta istuu hyvin jalkaan.

 Työ aloitetaan kantapäästä, levennetään siten että syntyy 6 sektoria. Kun sukan sektorit ylettyvät jalkapöydän yli yhteen siirretään kaksi ekaa sektoria apulangalle ja silmukoidaan 3. ja  6. sektori yhteen. Kärki tehdään 4. ja 5. sektorista, ja varsi apulangalla olevista 1. ja 2. sektorista. Kuulostaa sekavalta, mutta käytännössä erittäin looginen ja helppo.

Lykkään tähän nyt pötköön niin monta kuvaa kun Bloggeri suostuu ottamaan vastaan. Ei ole pelkoa etteikö seuraavaan postaukseen jäisi materiaalia..

Lanka: Socki. Koko 38.

Lanka: 7V, 7V Raita ja sekalaisia
 violettejä. Koko 43.

Lanka: 7V ja 7V Kesämökki. Koko 43.

Lanka: eri merkkisiä 4-säikeisiä. 
Koko 39.

--

Lanka: Opal ja Venla. Koko 39.

Lanka: 7V ja Lauri. Koko 38.

Lanka: 7V ja Lauri. Koko 38.