Huikeeta mikä saldo!

 

 

Lentokoneessa pitää olla skumppaa ja käsitöitä!
Vähän vanhanaikainen kuvitus tämä, koska on AEK
(Ajalta Ennen Koronaa). Nykyään ei enää lennellä..

Tämän vuoden sukkasaldo on tasan kahdet villasukat. Siksi ei ole päivityksiäkään näkynyt täällä. Migreeni äityi niin pahaksi, että neulominen oli pakko lopettaa käytännössä kokonaan: Tuuman verran sukanvartta ja yläkropan lihakset niin krampissa, että niiden sulatteluun menikin sitten seuraava kuukausi. 

Sitkeästi kuitenkin oon yrittänyt ja kahdet saanut aikaiseksi. Ohuella langalla kun kutoo niin ei lateral damagetkaan ole niin pahat. Joku 7 Veljestä on niin paksua, että ei mitään saumaa yrittää työstää sitä. Syö kyllä hiukan motivaatiota se, että menee pari kuukautta että saa edes yhdet tavalliset raitasukat maaliin saakka.

 

 

 

Ekat karanteenisukat

Nämä molemmat kulkee nimellä karanteenisukka. Ekat aloitettu maaliskuun alkupuolella, kun piti saada joku työ mukaan ulkomaanmatkalle. Sieltä tultiin kotiin flunssaisena ja suoraan karanteeniin, ja siellä pysyttiinkin tiiviisti seuraavat 2,5 kuukautta. Onnistuin nimittäin jokaisen yksittäisen omaehtoisen karanteenini jälkeisellä kauppareissulla hankkimaan aina uuden hengitystieinfektion. Neljä sellaista putkeen, joista viimeisin lieni itse korona, koska hajuaisti katosi tykkänään kahdeksi kuukaudeksi. Testiin menin kuitenkin liian myöhään (14. päivä tartunnasta, koska oireet alkoivat muistuttaa koronaa vasta silloin), joten se näytti jo negatiivista. Tuolloinhan ei vielä testiin päässyt, jos ei ollut koronaan viittaavia oireita, käskettiin vaan pysyä kotona ja sairastaa flunssa pois.

 

 

 

Tokat karanteenisukat

Tokat syntyivät kesemmällä, kun en enää ollut kipeänä. Melkolailla karanteeninomaisissa olosuhteissa kuitenkin, koska poistun normiolosuhteissakin täältä maatilalta yleensä vain kerran viikossa kauppareissulle.  AEK kävin sentään bändikeikoilla pari kertaa kuukaudessa, nyt nekin on jääneet pois epämääräiseksi ajaksi.  

 

Molemmat on neulottu sekalaisesta valikoimasta 4-säikeisiä lankoja (Alize Superwash, Drops Fabel, Regia, ICE Yarns bamboo-merino, Opal, Austerman Step, Adlibris, Venla, 4Socks). Uusi juttu näissä mulle on ainaoikein -neulottu kantapää, piti kokeilla kun sitä jotkut Facen neulontaryhmissä keväällä mainostivat. Jälkimmäisissä sukissa lisäsin silmukoita joka viidennellä kerroksella kantalapun alkuun ja loppuun, että sain tehtyä pitemmän kantapään.

 

Onneksi on muitakin tapoja kuluttaa aikaansa kuin kutominen. Neulekone on jo hankittuna, nyt vain pitäisi löytää aikaa (ja keskittymiskykyä) opetella miten se toimii. Tietyllä tavalla tämä pakkosiirtyminen neulekoneeseen on positiivinen asia. Muahan ei sinällään kiinnosta tuo itse neulomistyö (itseasiassa se on ärsyttävän hidasta puuhaa), vaan ennemminkin sen neuleen suunnittelu ja värien kanssa puljaaminen. Koneen kanssa pääsen toivottavasti paneutumaan siihen luovaan puoleen enemmän, kun aika ei kulu tikutellessa.

 

Niin ja ne lukuisat keskeneräiset neuletyöt, niiden lopppuunsaattaminenhan ei ole oikeastaan neulomista, eihän? Eikä virkkaamistakaan ole kielletty, se ei ainakaan ohuilla langoilla näytä aiheuttavan samanlaisia lihasjumeja kuin neulominen.