perjantai 15. marraskuuta 2019

Parittomat

Tulipahan vihdoinkin leikattua pahvista sukkaplokit,
kun ei olisi kirjominen onnistunut ilman niitä. 
Iski kauhea himo aloittaa joku pintaneuletyö, vaikka tiedän kokemuksesta, että moinen pitsinnyplääminen ei todellakaan ole mun juttu. Siinähän pitäisi malttaa seurata ohjeita ja herra paratkoon, neuloa samalla värillä koko halvatun sukka.

Ohjeahdistus poistui sillä, että valitsin niin helpon pitsin, ettei sen vuoksi tarvinnut juurikaan ohjetta tuijotella (Novita pitsi-villasukat) . Väripula ratkesi liukuvärjätyllä langalla, mulla oli jo muutaman kuukauden ollut Vikingin Nordlysiä odottamassa inspiraatiota.

Alkuperäinen ajatus oli tehdä ihan vaan pitsineulesukat. Mutta enhän mä voinut niitä sellaisiksi jättää. Kun on tottunut tekemään töitä, joissa on useampaa väriä ja toisinaan myös muita koristeita,  yhdellä langalla tehty työ tuntui keskeneräiseltä ja tylsältä, joten...

... eipä siinä sitten auttanut muu kuin opetella kirjomaan. YouTube auki ja videot pyörimään. Sen verran hauskaa oli, että sukat saivat kaverikseen myös kämmekkäät. Kämmekkäissä annoin homman lähteä ns. lapasesta. Sekä värien että räpellysten suhteen. Muutenkin oon sitä mieltä, että mieluummin enemmän kuin paljon. Ja että määrä korvaa ehdottomasti laadun.

Nordlysin väriraportti on niin pitkä, että näistä tuli pakostakin erittäin eripariset, mikä oli kyllä tarkoituskin.  Lanka on fingering-paksuista ja yksisäikeistä, eli melko nöyhtäisää neulottavaa. Kirjontaan ei mikään ihan ykkösvaihtoehto, koska ne nöyhtät tuppaa takkuuntumaan niin, ettei purkaminen ole vaihtoehto. Mutta kukapa sitä nyt virheitä tekisi..

Nyt mulla olis tossa muutama kera kyseistä lankaa (sekä Kunstgarnin vastaavaa) odottamassa, että pääsisin työstämään seuraavaa ideaa. Oi miksi vuorokaudessa on vain 24h, ihmisen on nukuttava 8h ja käytävä töissä toiset 8h?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti