sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Gradient bugs


Välillä saa väreistä tarpeekseen ja haluaa tehdä jotain graafista. Kuulemma. Mulle ei kyllä ole aikaisemmin käynyt niin. Mutta nyt siihen innosti perhosneuleen koetilkku valkoisella langalla: se näytti niin siistiltä jutulta, että oli pakko tehdä koko sukat. Paitsi että enhän mä jaksanut sitä valkoista väriä kuin kymmenkunta senttiä. 7V -langoissa on niin hyvä setti harmaita, että päätin tehdä liukuväriset sukat: siirtyminen valkoisesta asteittain mustaan. Nämä on varsin pitkät ja kapeet sukat, mutta mun pitkissä ja ohuissa jaloissa näyttävät lyhyemmiltä kuin oikeasti ovat.

Perhoskuvio ei mun mielestä näytä perhoselta, vaan joltain kuusijalkaiselta ötökältä. Sitä paitsi perhonen on vähän niinku valepukuinen hyönteinen. Teeskentelevät olevansa kauniita, mutta keskellä on joku ruma sarvijaakko. Yäk. Siksi nimeksi tuli gradient bug eikä butterfly.

Toi perhoskuvio on tosi nopeeta neuloa, silmukkaluvun täytyy olla 5:llä jaollinen ja kuvio on 12 kerrosta korkea, mutta sen voi puolittaakin jos tarvitsee. Puikkojen vaihtumiskohdassa saa olla tarkkana, ettei jätä liian kireitä lankalenkkejä työn etupuolelle silloin, kun perhoskuvio osuu niihin kohtiin. Vetää silloin ikävästi kasaan koko sukan.

Lanka oli 7 Veljestä ja 3mm bambuisilla pyöröpuikoilla tikuteltu. Nyt jälkiviisaana olisin kyllä tehnyt nuo mieluummin 3,5-millisillä kun bambusta on kyse. Turhan nihkeetä menoa oli kolmosilla.

Langat on päätelty sitä mukaa kuin työ etenee eli loppuun jää ainoastaan aloitus- ja lopetuslanka. Ohjeet siihen löytyy Dropsin sivuilta. Tosin mun mielestä ohjeessa neuvotaan sitomaan sitä pääteltävää lankaa mukana liian lyhyen matkaa, itse pidän sitä mukana vähintään 10 silmukan matkan. Muuten voi purkaantua käytössä siitä langanvaihtokohdasta. Tällä kertaa tein yhden sukan kerrallaan, mutta nämä on helppo kutoa kaksi kerrallaan looppaamalla kun ei tarvitse kuljettaa lankoja mukana. Pitää vaan löytyä tarpeeksi pitkät pyöröt. Mun mielestä 120cm on ihan minimipituus kahta yhtä aikaa neulottaessa, varsinkin kun lanka on näin paksua. Novitan uusimmassa lehdessä suositeltiin 100cm puikkoja looppaamiseen, mutta niiden kanssa tulee ahdasta ja on suurempi riski, että silmukat menee yhteen pötköön puikon vaihtumiskohdasta (eli siis siinä kohdassa oleva looppi suoristuu). Mun mielestä ärsyttävä juttu, koska oli kyseessä sitten kirjo- tai pitsineule, niin menee laskut sekaisin kun saumakohta katoaa.

Näihin sukkiin olen kirjoittanut ohjeenkin, mutta se täytyy koeneuloa ennen julkaisemista. Näissä prototyypeissä on muuten aika näkyvä virhe. Se tuli vahingossa ekaan sukkaan ja huomasin sen liian myöhään, joten neuloin saman virheen myös tokaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti