Poistuminen mukavuusalueelta kertaa kaksi

Viime postauksessa mainitun, lisää ketunväristä Nallea
vaatineen Suunnitelman ensimmäinen osa melkein
valmiina. (Yrittäkää ignoorata työhön takertuneet
koirankarvat, niitä on nyt jokapuolella..)

Alunperin ostin ketunväristä Nallea yhden pätkävärjätyn Regia -kerän seuralaiseksi. Yhdistelmä oli kuitenkin niin tunkkaisen oloinen, että päätin käyttää tuon Nallen johonkin muuhun. Terrakotta ei todellakaan kuulu mun lempiväreihini, joten päätin ihan itseni kiusaksi kokeilla jaksanko katsella sen väristä työtä puikoilla loppuun saakka. Siinä ensimmäinen poistuminen mukavuusalueelta.

Periaatteessa tykkään kyllä kaikista väreistä, koska jokaiselle on oma paikkansa ja aikansa. Keskimäärin välttelen ehkä eniten juuri terrakotan, sinapin ja oliivin tapaisia luonnonvärejä, jotka ovat mielestäni jotenkin ahdistavan nuhruisia ja epämääräisiä. Vaikka eihän ne oikeasti ole. Mistä lie tämäkin ennakkoluulo päähäni iskostunut. Seiskytäluvulta varmaan, koska oranssi ja tummanruskea saavat aikaan saman vastareaktion, varsinkin yhdistettynä.

Päätin myös tehdä sen verran monimutkaista kirjoneuletta, että joutuisin seuraamaan mallia koko kuvion ajan. Tässä se toinen poistuminen mukavuusalueelta. Gaad ai heit tät. Onneksi lehtikuvion malli ei ole kuin 18 x 18 eli on vielä siedettävän rajamailla.

Ihan ensimmäiseksi valitsin värit. Halusin jotain, joka raikastaisi terrakotan ja jotain, joka tekisi työstä kuitenkin harmonisen värisen. Siispä valkoista ja mustaa raikastamaan sekä harmaata ja tummanpunaruskeaa harmonian vuoksi. Kaikki muut värit ovat Nallea paitsi tummanruskea, joka on Maijaa.

Kuviot löysin netistä, Helle-Mari Laidin loistavasta Pinterest -kokoelmasta. Mustan ornamentin lainasin sellaisenaan, lehteä muokkasin alkuperäisestä rytmikkäämmäksi lisäämällä siihen kiekuraa kärkiin. Resorien vieressä oleva kuvio on ihan oma innovaatio. Resorit on suljettua vale-valepalmikkoa. Tai siksi mä tuota kutsun, saattaa sillä joku oikea nimikin olla? Se näyttää valepalmikolta, mutta neulon sen helpommalla tavalla: nostan kolmesta oikeasta silmukasta ensimmäisen kahden seuraavan yli ja lisään langankierron vasta seuraavalla kierroksella. On musta helpompaa ja nopeampaa näin, kun ei tarvitse siirrellä silmukoita eestaas puikolta toiselle.

Yllätyksekseni tykästyin lopputulokseen sen verran paljon, että ajattelin tehdä näihin lapaset ja piponkin tyyliin kerää koko sarja. Ja koska nämä ovat säärystimet, teen näihin myös (mahdollisesti napeilla kiinnitettävät?) sukkaosat niin että ovat monikäyttöisemmät. Ja jos vielä koko sarjan jälkeenkin himottaa neuloa lehtikuviota, niin mulla on mielessä useampikin näihin sopiva väriyhdistelmä (jonkin sortin masokistina ajattelin muun muassa sinappia..).